Pereh­dy­tys­han­ke ammattikeittiölle

Mik­si uusi työn­te­ki­jä tulee perehdyttää
hyvin orga­ni­saa­tioon ja suurkeittiöön;

  1. yri­tys saa osaa­van, työn tavoit­tei­siin sitou­tu­neen ja työn koko­nai­suu­teen hah­mot­tu­neen työntekijän
  2. työn­te­ki­jä tun­tee heti ole­van­sa osa työtiimiä
  3. työn­tu­lok­set näky­vät osaa­mi­se­na, ajan­käyt­tö­nä, työs­sä­jak­sa­mi­se­na ja asiakastyytyväisyytenä

4. vaa­ra­ti­lan­teet, tapa­tur­mat sekä työn fyy­si­nen kuor­mit­ta­vuus vähenee
5. työ­hy­vin­voin­ti lisään­tyy, työn­te­ki­jöi­den vaih­tu­vuus vähenee

Han­kin­ta­me­ne­tel­mä koos­tuu kol­mes­ta osiosta;
havain­noin­ti­päi­vä, pereh­dy­tys­päi­vä ja loppuraportointi.

Havain­noin­ti­päi­vä:

Työ­paik­kaan tutustuminen:

  • orga­ni­saa­tio ja tavoitteet
  • työs­ken­te­ly­ta­vat
  • toi­min­ta-aja­tus

Työyh­tei­söön tutustuminen:

  • työ­to­ve­rit
  • sidos­ryh­mät
  • asiak­kaat

Työym­pä­ris­töön tutustuminen:

  • koneet
  • lait­teet
  • tilat

Työ­teh­tä­viin tutustuminen:

  • väli­teet
  • sään­nöt
  • oma­val­von­ta

Toi­min­ta poikkeustilanteissa:

 

  • yhteys­hen­ki­lö
  • ilmoi­tus­vel­vol­li­suus

Pereh­dy­tys­päi­vä:

  • pereh­dy­tys alkaa työ­vuo­ron alkaessa
  • käy­dään läpi jokai­nen osa-alue perehdytys-suunnitelmasta
  • Pereh­dy­tys­päi­vän kes­to 7 tuntia

Lop­pu­ra­por­toin­ti:

  • koko pereh­dy­tyk­ses­tä asia­kas saa loppuraportin
  • lop­pu­ra­por­toin­nis­sa arvioi­daan:- miten onnis­tui asia­kas, pereh­dyt­tä­jä sekä uusi työn­te­ki­jä- sovi­taan aika arvioin­ti­käyn­nil­le asiak­kaan niin halu­tes­saan (esim. kah­den vii­kon päähän)

 

Työ­ajan koordinointi:

Työ­ajan koor­di­noin­ti tapah­tuu asiak­kaan orga­ni­saa­tios­sa, ja sen tar­koi­tuk­se­na on saa­da työ­te­hok­kuus pysy­mään koko päi­vän 100%:na.

Koor­di­noi­ja kel­lot­taa päi­vän aika­na keit­tiös­sä tapah­tu­vaa työ­tä, joko yksit­täis­tä työ­teh­tä­vää esi­mer­kik­si kokin työ­tä tai kaik­kia työ­teh­tä­viä kerrallaan.

Koor­di­noi­ja kiin­nit­tää huo­mioi­ta päi­vän aika­na mm.

  • työ­vä­li­nei­hin
  • työs­ken­te­ly­asen­toi­hin
  • työ­me­ne­tel­miin

Ote­taan­pa esimerkki

Kal­le Kok­ki on teke­mäs­sä peru­na­so­set­ta 20 kiloa.

Kal­le on aina (15 vuot­ta) keit­tä­nyt peru­nat hel­lal­la kah­des­sa 10L kat­ti­las­sa, ja kuu­men­ta­nut mai­don peru­na­so­see­seen hel­lal­la. Kyp­sen­nyk­sen ja kuu­men­nuk­sen jäl­keen Kal­le ottaa säh­kö­vat­kai­men ja alkaa teke­mään soset­ta käsin vatkaimella.

Täl­lai­ses­sa esi­mer­kis­sä koor­di­noi­ja kiin­nit­tää huo­mion työs­ken­te­ly­ta­poi­hin, JOS Kal­le Kokil­la on keit­tiös­sään uuni, jos­sa on höy­ry­toi­min­to ehdoit­taa koor­di­noi­ja Kal­lel­le peru­noi­den keit­tä­mis­tä sekä mai­don kuu­men­ta­mis­ta  uunis­sa höy­ryl­lä. Ja mah­dol­li­ses­ti peru­na­so­seen teke­mis­tä yleiskoneessa.

Tämä työs­ken­te­ly­ta­pa sääs­tää työn­te­ki­jän fyy­sis­tä kuor­mi­tus­ta, työ­ai­kaa sekä on energiatehokkaampaa.

Työ­ajan koor­di­noin­ti tapah­tuu aina asiak­kaan näkö­kul­mas­ta ja asiak­kaan valit­se­mas­ta koordinointitavasta.

Yhteis­työ­kump­pa­nit