Perehdytyshanke ammattikeittiölle
Miksi uusi työntekijä tulee perehdyttää
hyvin organisaatioon ja suurkeittiöön;
- yritys saa osaavan, työn tavoitteisiin sitoutuneen ja työn kokonaisuuteen hahmottuneen työntekijän
- työntekijä tuntee heti olevansa osa työtiimiä
- työntulokset näkyvät osaamisena, ajankäyttönä, työssäjaksamisena ja asiakastyytyväisyytenä
4. vaaratilanteet, tapaturmat sekä työn fyysinen kuormittavuus vähenee
5. työhyvinvointi lisääntyy, työntekijöiden vaihtuvuus vähenee
Hankintamenetelmä koostuu kolmesta osiosta;
havainnointipäivä, perehdytyspäivä ja loppuraportointi.
Havainnointipäivä:
Työpaikkaan tutustuminen:
- organisaatio ja tavoitteet
- työskentelytavat
- toiminta-ajatus
Työyhteisöön tutustuminen:
- työtoverit
- sidosryhmät
- asiakkaat
Työympäristöön tutustuminen:
- koneet
- laitteet
- tilat
Työtehtäviin tutustuminen:
- väliteet
- säännöt
- omavalvonta
Toiminta poikkeustilanteissa:
- yhteyshenkilö
- ilmoitusvelvollisuus
Perehdytyspäivä:
- perehdytys alkaa työvuoron alkaessa
- käydään läpi jokainen osa-alue perehdytys-suunnitelmasta
- Perehdytyspäivän kesto 7 tuntia
Loppuraportointi:
- koko perehdytyksestä asiakas saa loppuraportin
- loppuraportoinnissa arvioidaan:- miten onnistui asiakas, perehdyttäjä sekä uusi työntekijä- sovitaan aika arviointikäynnille asiakkaan niin halutessaan (esim. kahden viikon päähän)
Työajan koordinointi:
Työajan koordinointi tapahtuu asiakkaan organisaatiossa, ja sen tarkoituksena on saada työtehokkuus pysymään koko päivän 100%:na.
Koordinoija kellottaa päivän aikana keittiössä tapahtuvaa työtä, joko yksittäistä työtehtävää esimerkiksi kokin työtä tai kaikkia työtehtäviä kerrallaan.
Koordinoija kiinnittää huomioita päivän aikana mm.
- työvälineihin
- työskentelyasentoihin
- työmenetelmiin
Otetaanpa esimerkki
Kalle Kokki on tekemässä perunasosetta 20 kiloa.
Kalle on aina (15 vuotta) keittänyt perunat hellalla kahdessa 10L kattilassa, ja kuumentanut maidon perunasoseeseen hellalla. Kypsennyksen ja kuumennuksen jälkeen Kalle ottaa sähkövatkaimen ja alkaa tekemään sosetta käsin vatkaimella.
Tällaisessa esimerkissä koordinoija kiinnittää huomion työskentelytapoihin, JOS Kalle Kokilla on keittiössään uuni, jossa on höyrytoiminto ehdoittaa koordinoija Kallelle perunoiden keittämistä sekä maidon kuumentamista uunissa höyryllä. Ja mahdollisesti perunasoseen tekemistä yleiskoneessa.
Tämä työskentelytapa säästää työntekijän fyysistä kuormitusta, työaikaa sekä on energiatehokkaampaa.
Työajan koordinointi tapahtuu aina asiakkaan näkökulmasta ja asiakkaan valitsemasta koordinointitavasta.