Pereh­dy­tys­han­ke ammat­ti­keit­tiöl­le

Mik­si uusi työn­te­ki­jä tulee pereh­dyt­tää
hyvin orga­ni­saa­tioon ja suur­keit­ti­öön;

  1. yri­tys saa osaa­van, työn tavoit­tei­siin sitou­tu­neen ja työn koko­nai­suu­teen hah­mot­tu­neen työn­te­ki­jän
  2. työn­te­ki­jä tun­tee heti ole­van­sa osa työ­tii­miä
  3. työn­tu­lok­set näky­vät osaa­mi­se­na, ajan­käyt­tö­nä, työs­sä­jak­sa­mi­se­na ja asia­kas­tyy­ty­väi­syy­te­nä

4. vaa­ra­ti­lan­teet, tapa­tur­mat sekä työn fyy­si­nen kuor­mit­ta­vuus vähe­nee
5. työ­hy­vin­voin­ti lisään­tyy, työn­te­ki­jöi­den vaih­tu­vuus vähe­nee

Han­kin­ta­me­ne­tel­mä koos­tuu kol­mes­ta osios­ta;
havain­noin­ti­päi­vä, pereh­dy­tys­päi­vä ja lop­pu­ra­por­toin­ti.

Havain­noin­ti­päi­vä:

Työ­paik­kaan tutus­tu­mi­nen:

  • orga­ni­saa­tio ja tavoit­teet
  • työs­ken­te­ly­ta­vat
  • toi­min­ta-aja­tus

Työyh­tei­söön tutus­tu­mi­nen:

  • työ­to­ve­rit
  • sidos­ryh­mät
  • asiak­kaat

Työym­pä­ris­töön tutus­tu­mi­nen:

  • koneet
  • lait­teet
  • tilat

Työ­teh­tä­viin tutus­tu­mi­nen:

  • väli­teet
  • sään­nöt
  • oma­val­von­ta

Toi­min­ta poik­keus­ti­lan­teis­sa:

 

  • yhteys­hen­ki­lö
  • ilmoi­tus­vel­vol­li­suus

Pereh­dy­tys­päi­vä:

  • pereh­dy­tys alkaa työ­vuo­ron alkaes­sa
  • käy­dään läpi jokai­nen osa-alue pereh­dy­tys-suun­ni­tel­mas­ta
  • Pereh­dy­tys­päi­vän kes­to 7 tun­tia

Lop­pu­ra­por­toin­ti:

  • koko pereh­dy­tyk­ses­tä asia­kas saa lop­pu­ra­por­tin
  • lop­pu­ra­por­toin­nis­sa arvioi­daan:- miten onnis­tui asia­kas, pereh­dyt­tä­jä sekä uusi työn­te­ki­jä- sovi­taan aika arvioin­ti­käyn­nil­le asiak­kaan niin halu­tes­saan (esim. kah­den vii­kon pää­hän)

 

Työ­ajan koor­di­noin­ti:

Työ­ajan koor­di­noin­ti tapah­tuu asiak­kaan orga­ni­saa­tios­sa, ja sen tar­koi­tuk­se­na on saa­da työ­te­hok­kuus pysy­mään koko päi­vän 100%:na.

Koor­di­noi­ja kel­lot­taa päi­vän aika­na keit­tiös­sä tapah­tu­vaa työ­tä, joko yksit­täis­tä työ­teh­tä­vää esi­mer­kik­si kokin työ­tä tai kaik­kia työ­teh­tä­viä ker­ral­laan.

Koor­di­noi­ja kiin­nit­tää huo­mioi­ta päi­vän aika­na mm.

  • työ­vä­li­nei­hin
  • työs­ken­te­ly­asen­toi­hin
  • työ­me­ne­tel­miin

Ote­taan­pa esi­merk­ki

Kal­le Kok­ki on teke­mäs­sä peru­na­so­set­ta 20 kiloa.

Kal­le on aina (15 vuot­ta) keit­tä­nyt peru­nat hel­lal­la kah­des­sa 10L kat­ti­las­sa, ja kuu­men­ta­nut mai­don peru­na­so­see­seen hel­lal­la. Kyp­sen­nyk­sen ja kuu­men­nuk­sen jäl­keen Kal­le ottaa säh­kö­vat­kai­men ja alkaa teke­mään soset­ta käsin vat­kai­mel­la.

Täl­lai­ses­sa esi­mer­kis­sä koor­di­noi­ja kiin­nit­tää huo­mion työs­ken­te­ly­ta­poi­hin, JOS Kal­le Kokil­la on keit­tiös­sään uuni, jos­sa on höy­ry­toi­min­to ehdoit­taa koor­di­noi­ja Kal­lel­le peru­noi­den keit­tä­mis­tä sekä mai­don kuu­men­ta­mis­ta  uunis­sa höy­ryl­lä. Ja mah­dol­li­ses­ti peru­na­so­seen teke­mis­tä yleis­ko­nees­sa.

Tämä työs­ken­te­ly­ta­pa sääs­tää työn­te­ki­jän fyy­sis­tä kuor­mi­tus­ta, työ­ai­kaa sekä on ener­gia­te­hok­kaam­paa.

Työ­ajan koor­di­noin­ti tapah­tuu aina asiak­kaan näkö­kul­mas­ta ja asiak­kaan valit­se­mas­ta koor­di­noin­ti­ta­vas­ta.

Yhteis­työ­kump­pa­nit